Viikonlopun riennoista ja kaikesta muusta oheistoiminnasta selvitty hengissä ja melkolailla kunnialla. Mun pitäisi kuulemma tänne kirjoittaa kaikkea mukavaa siitä, mitä me Herra X:n kanssa harrastellaan. Se oli siis käsky ja tehtävän anto. En kyllä koskaan ole kuullut, että suhteessa, missä on alistaja ja alistettu, annetaan tehtäväks pitää aiheesta julkista blogia. Mutta täytyyhän ihmisellä nyt harrastuksia olla, joten eikun mennään asiaan. Tämän viikon kokeilut tulee kahdessa osassa, ettei mielenkiinto lukemiseen mene romaanin pituuden vuoksi...
Keskellä viikkoa X tuli käymään, suurimpana missiona siveysvyön laittaminen mulle. Se ilmesty mun ovelle järkyttävän työkalukokoelman kanssa, alko hieman pelottaa. Selityksenä oli, että tällä kertaa en pääse irti siitä vyöstä. Kolmesti oon jo onnistunut. Kahdella ekalla kerralla pääsin irti kun lukko petti. Kolmannella kerralla olin vaan akrobaatti ja luikertelin siitä irti. Ennen sitä kuitenkin jotain uutta ja vähän myöskin vanhaa. Valitin siitä vyöstä ja olin muutenkin hankala. Siihen lisäksi, että oon jo kolmesti päässyt siitä irti, oli rangaistuksen paikka. Nelinkontin lattialle ja sain vyöstä sekä raipasta. Sattui ihan pirusti. Sen jälkeen en enään oikeastaan halunnut yrittää tahallani irti siitä vyöstä. Sen jälkeen olin ihan varma, etten tuu yrittämäänkään kun X tarttu tukasta kiinni, veti päätä taakse päin ja kuiskasi korvaan, että jos pääsen siitä irti ja se on tahallista, niin se on 15 raipan iskua ilman taukoja.Tollainen saa melkoisen paniikin aikaan. Pakko alistua toisen tahtoon. Mutta siinä oli samalla myös jotain sairaan kiihottavaa. Äänensävy, missä on auktoriteettia on seksikästä. Tukasta veto on aina aiheuttanut jotain kiksejä. Hirveän moni pienikin asia, kuten ilmavirran tuntu korvanlehdellä aiheuttaa pelonsekaisen, mutta kiihottavan tilanteen.
Toinen erikoisuus, mitä keskiviikkona kokeiltiin oli inkivääri. Kyllä, luit oikein ja päättelit oikein, minne sitä laitettiin, juuri sinne. Sitä inkivääriä raastettiin, kuorittiin, paloiteltiin ja siitä otettiin mehut talteen. Sitä tungettiin molempiin reikiin. Eikä saanut valittaa kivusta tai rangaistusta oli tiedossa. Aluksi pieni kuumottelu herätti vaan ajatuksen, että ei tunnu missään. Hetki myöhemmin... AI! Niin kamala polte, että voin rehellisesti sanottuna samaistua muunmuassa synnytykseen ja leikkaukseen ilman puudutteita tai nukutusta. Se polte levis raajoja pitkin jalkopohjiin saakka, niitä poltteli ja kihelmöi. Teki mieli vaan huutaa tuskasta ja juosta suihkuun. Mutta parhaani mukaan pidin pokerinaamaa yllä. Onneks se polttelu ei kuitenkaan kauaa kestä. Mutta se on melko hupaisa tunne kun sormettaa vielä! Polttaa pirusti mutta samalla nauttii siitä. :D
Kun panemiset oli hoidettu, niin oli vyön kiinnityksen aika. Yritin vielä, että onko pakko. Oli kuulemma. Mua ei hirveästi huvittanut, itseasiassa huomasin ahdistuvani siitä enemmän kun olin itekään kuvitellut. X ei ymmärrä tätä, enkä mä osaa sitä fiksusti selittää. Kova on yritys kuitenkin. X perustelee sen vyön mun oman turvallisuuden kannalta, itse koen sen osoituksena luottamuksen puutteesta ja rangaistuksena aikaisemmista koheloinneista. Lisäksi se rajoittaa omaa arkea, mihin X ei kuulu. Hieman herättää vihan tunteita kun työnteko vaikeutuu vyön myötä, kun ei voi liikkua yhtä sulavasti miten liikkuis ilman sitä. Teen kuitenkin duunia, missä ruumiillinen työ on aika olennaista. Kaikki liikunta tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta kun se vyö on päällä. Pelko siitä, että se vyö paljastuu jollekin hiertää koko ajan mieltä. Jossain määrin kyse on myös valta- ja omistussuhteesta, mikä omalla kohdalla on melko kaksipiippuinen juttu. Totta kai haluan alistua mahdollisimman paljon X:n tahtoon, olla hyvä lutka ja mieliksi. Siitähän mä sen mielihyvän saan, että jollain on täysi valta ja omistus muhun. Mutta toisaalta taas haluaa pitää sen pienen palan itsenäisyydestään, koska erillään eletään ja itselläni on henkilökohtainen elämä, mihin X ei kuulu. Jotenkin mieltää sen vyön sillein, että se on esteenä sille oman elämän elämiselle. Ei tässäkää nyt varmaa tullu täyttä selkoa miksi siitä vyöstä en pidä. Koittakaa ajatuksesta löytää joku juoni.
Seuraavassa postauksessa joka tulee muuten huomenna kerronkin sitten, mitä viikonloppuna tapahtui! Nyt myöhäisheränneenä siirryn tutkailemaan BDMS-Baarin ihmeellistä maailmaa. Oon koko viikonlopun miettinyt, että miksi en ole tätä sivustoo aiemmin löytänyt. Heipat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti