Minulla oli euforian täytteinen keskiviikko. Olin niin onnellinen ja tyytyväinen elämääni, että hymyilin koko päivän kuin hangon keksi ja teki mieli vain huutaa vastaantuleville, että mitä olen keskipäivällä tehnyt. Ei ollut ihan perinteiset päiväkahvit X:n kanssa.

Keitin kyllä oikeesti kahvia X:lle ja joikin se sitä. Multa oli "unohtunut" eli siis jätin tarkoituksella raipan keittiönpöydälle, koska tiesin, että X haluaa sitä kuitenkin pitkästä aikaa käyttää ja voin itsekin tunnustaa, että en ole taas viime aikoina osannu käyttäytyä. Ihan vaan ollakseni uhmakas, oon lähdössä risteilylle, vaikka mun piti pyytää kyseisiin menoihin lupa. X ei luota muhun yhtään kuulemma, että vois laskea minut minnekään risteilylle ja mun pitäis kuulemma pukee vyö sille reissulle päälle. Enkä pue. Tulkoon itse valvomaan, jos noin huolissaan on. Uhkasin hommata myös toisen miehen, kun oli muutenkin huono päivä. En aio vaihtaa X:ää, parempaa kouluttajaa tuskin löytyy tästä maasta. Tiesin, että se haluaa vähän palauttaa ruotuun ja sen se jumalauta tekikin. Raippa napsahti takamukselle ja minä pompin tasajalkaa. Kipu oli ihan käsittämätön ja mulla oli kuitenkin vielä vaatteet päällä. Huusin, kiroilin, purin hammasta ja pidätin kyyneliä. Ei enään ikinä.

X käski riisua vaatteet ja hakea lelukassin. Hain sen kassin ihan riemuissani, sitä ei ole pitkään aikaan nimittäin kaivettu esille. X tonki sen sisältöä ja otti sieltä sähkölelun, kaulapannan sekä talutushihnan. Olin niin innoissani kaulapannasta, mitä ei ole mun kaulassa ollut moneen kuukauteen. Voisin kulkee aina se kaulassa, koska rakastan sitä kapistusta vain niin paljon. X istui sohvalle ja käski mut polvilleni selkä siihen päin. X laittoi mun kädelle liukuvoidetta ja käski levittää se itteeni, jonka jälkeen mun piti tunkea anaalitappi sisääni ja runkata. Alakroppa maahan. Sähkölelu oli nänneissä kiinni. X selaili vissiin jälleen Iltalehteä siinä samalla. Komenti välillä tahtia, kävi ite kokeilemassa. Samalla kun se tappi oli mun sisässä mun pitää runkata itteäni dildolla. Jossain vaiheessa kuulin kun vyön solki aukesi, se vedettiin läpi farkkujen vyölenkeistä ja housut laskeutui alas. Vyö napsahti ihoa vasten useamman kerran. Mun teki mieli anella lisää, oon ihan koukussa siihen tunteeseen. Harjoiteltiin taas syväkurkkua, X tarttu hiuksista kiinni ja tukisti. Mun piti avata suu ja kieli ulos. Yökkäys tuli taas samantien. Seuraavalla kerralla harjoitellaan kuulemma kylpyhuoneessa suunlevittimen kanssa. Itse olen enemmän suukoukkujen ystävä, ei paina niin paljoa, eikä ala sattumaan leukaperiin. Mutta X sen päättää kumpaa käytetään. Tällä kertaa oli pitkästä aikaa myös pumpattavan anaalitapin vuoro. X laitto mut konttaamaan pitkin lattioita hihnan päässä se sisässä. Otin poskeen, runkkasin itteäni samaan aikaan kun se pumpattava tappi oli mun sisässä. Ja olin pirun onnellinen.

Sain keskiviikkona erikoiskohtelua. Minun pitkäaikainen haave toteutettiin. X paino mut keittiön pöytää vasten, kädet piti ojentaa eteen. X kiinnitti mun kädet käsikahleilla pöydän jalkoihin, avasi edessä olevan ikkunan verhot, ikkunasta suora näkymä vastapäiseen taloon ja kertoi, että me hoidetaan joku kerta homma samanlailla pimeällä. X haki kumin, laittoi sen paikalleen, työnsi munan pilluun, pumppasi anaalitappiin lisää ilmaa ja pani mua. Ajatus siitä hetkestä saa alushousut edelleen märäksi. Teki mieli vaan huutaa kurkku suorana. X nappasi keittiön tuolin mun polven alle ja toisen tuolin toisen alle, että olin vähän korkeammalla. Se tuntui entistä paremmalta. X:llä oli raippa kädessä, millä se välillä napautti. Se ei sattunut, se tuntui hyvältä. Kaikki siinä hetkessä oli helvetin täydellistä. Jokainen raipan isku, kovempi ote lantiosta, tukasta vetäminen, pöytää vasten painaminen, jokainen sisääntyöntö sai rukoilemaan, että se ei lopu. Halusin vaan lisää.

X irroitti toisen käden ja käski hieroa itteäni samalla kun otan poskeen. X päätti runkata mällinsä suoraan mun naaman eteen keittiön pöydälle. Jätti ne siihen, hieroi mua ja just kun olin tulossa... Se lopetti. Ei tällä kertaa näköjään. Se päätti sen sijasta, että ne mällit on hyvä pyyhkiä siitä keittiönpöydältä ja hiero ne muunmuassa mun naamaan ja hiuksiin ennen kun päästi suihkuun.

Tuosta kerrasta alkoikin idea kuumottelemaan...Haluun olla siinä pöydässä kiinni toistekin. Mutta X ei ole ainut sillon, joka minua panee, paikalla on muitakin. Jokainen vuorollaan ja minä olen siinä keittiönpöydässä kiinni sen illan. Samalla kun joku panee niin voisin vaikka imeä jonkun toisen munaa. Täytyy alkaa hiillostaa X:ää tämän hankkeen kanssa, pakko saada kokeilla! 

Unelmia ja toimistohommia

Kuinka kliseinen otsikko, mutta todellista. "Kesälomat" on nyt kirmattu jopa minunkin mielestä aivan liian löysässä hihnassa ja paluu 24/7 huoran rooliin koittaa nyt. Ainakin toivottavasti. Sain jo melkoiset nuhteet, kun tätä ei ole päivitetty, mutta eihän lomalla nyt töitä voi tehdä...

Eilen monen mutkan kautta, muunmuassa Ikean kautta päädyttiin X:n toimiston vessaan, hupsista. X oli päättänyt, että nyt siirrymme julkiselle puolelle. Mun piti pukea mekko päälle ja jättää alushousut pois. X:llä on sellainen sähkölelu mua varten, missä on kaksi nipsua. Ne nipsut mun piti laittaa häpyhuuliin kiinni ja saada se säätöosa helman alle piiloon. Laitoin sen huivilla reiteen kiinni. Menin X:n kyytiin ja peli alkoi.

Mun piti nostaa mekon helma ylös, kaivaa laukustani dildo ja runkata sillä itseäni liikkuvassa autossa, haarat levällään. Sähkölelun säädinosa oli X:n kädessä. Jos löin haarani kiinni niin lopputuloksen voi arvata. Kaikkein pahinta on, että mun piti nostaa jalka kojelaudalle. En ole oikeasti koskaan todennut sellaista häpeän tunnetta, mitä eilen. Ihan kamalaa. Jännitti, hävetti, oli fiilis, että haluan pimeään nurkkaan piiloon. Mutta minä sain sen sijasta sähköiskuja. Ne sattuu ja juuri sillä tavalla, millä ei halua kipua tuntea. Kaikista pahinta on ehkä se, että seuraava kerta sattuu aina entistä enemmän. Sellainen pieni sähkö ei tee pahaa, mutta sitten kun sitä käytetään rangaistuksena tai kouluttamiseen, niin se on ihan toimiva juttu...

Pohdin koko matkan, että minne ollaan menossa. Vastaus oli, että paikka, missä on monta vittuuntunutta aviomiestä. Paikka oli Ikea, ensimmäinen ajatus oli, että voi ei. Olisihan se pitänyt arvata. Mun tehtävänä oli vilauttaa julkisesti. Paniikki iski. Sain kahden minuutin etumatkan, ohjeet tulisi puhelimeen viestinä. Mietin tosissani kahden minuutin aikana karkaamista. Juoksen myymälän läpi, kassoilta ulos ja hommaisin itteni kotiin jotenkin, mutta tajusin, että rangaistus siitä saattaisi olla kovempi. Kävelin rauhassa, yritin näyttää normaalilta ihmiseltä, vilkuilin taakseni. Tuli viesti, etten saa juosta pitkälle. Käännyin takaisin päin. Tuli toinen viesti, että mun pitää katsoa sohvia, istua tietylle. Istuin, näpräsin hermostuneena puhelinta, tuli taas viesti, että jalat auki.

Olin ihan oikeasti varma, että pystyn siihen, mutta en kyennyt! Jännitti, olin aivan lukossa. X katsoo sivusta. Mikä mua jännitti? Tilanteen teennäisyys ja pelko seuraamuksista. En haluaisi aiheuttaa mitään kohtausta julkisella paikalla. En pidä siitä, että joku seuraa vieressä silmä kovana. Jännitys kuristi kurkkua, sydän tykytti. Näin itseni lukemassa lehdestä juttua naisesta, joka vilautti Ikeassa ja jäi poliisiin haaviin. Aloin itsekin tajumaan, että nyt on haukattu kerralla liian iso pala. X:ltä tuli viesti, että juodaan kahvit. X laski sen sähkölelun pöydälle kahvipöydälle, olin kauhuissani, heitin laukkuni sen päälle, ettei se näkyisi, X siirti laukkua sen päältä. Teki mieli vaan piilottaa se laukkuun, mutten saanut koskea siihen. Onneksi se näyttää varmaan useamman silmään mp3-soittimelta kaukaa katsottuna. Juotiin kahvit, X sano, että tämä ei ollut tässä, että tuun tekeen tän. Itse vilkuilin, että missä on vessa ja uloskäynti katoamistemppua varten. Ei mahdollisuutta kadota vessan kautta. Mietin vielä kun kävelin X:n perässä, että käännyn vaan ja juoksen karkuun. Korkokengillä ei vaan pitkälle päästä juoksemalla.

Ikean reissulla ei tapahtunut mitään spektaakkelimaista vilautusta tuona kertana. Olin liian hermoheikkoinen siihen. Sain jo autosta kädestä läpsäsyä reidelle tästä hyvästä. Joudun tekemään matkalla samaa mitä aiemmin. Jalat kojelaudalle ja itteni runkkausta. Tiesin, että tulen vielä saamaan oikean rangaistuksen. X ajoi toimistolleen. Hissistä vilkaistiin, että ketään ei näy aulassa. Kävelin X:n perässä. Toimistossa oli joku vielä. Kaikessa hiljaisuudessa käveltiin vessaan, ovi lukkoon. X irroittaa housuistaan nahkavyön ja painaa mut lavuaaria vasten. Nojaan käsillä lavuaariin, katse alaspäin, kun mekon helma kiipeää ylöspäin. Ennen kun ehdin ajattelemaankaan, niin vyö osuu. Puren huulta. Sattuu mutta samalla nautin siitä tunteesta. Haluaisin nauraa, mutten uskalla. X tarttuu hiuksista kiinni, vetää päätä ylöspäin, että näen itseni peilistä. X sanoo, että tästä lähtien me tehdään, niinku se sanoo, eikä sillä ole väliä, mitä minä haluan. Kysyy, että onko asia selvä. Nyökkään. Vyökäsi nousee, tällä kertaa en katso muualle, katson kättä peilin kautta, haluan nähdä. Käsi heilahtaa ja vyö iskeytyy jälleen paljaaseen ihoon. Jälleen sattuu, mutta kiihotun tilanteesta entistä enemmän.

Mulla ei ole lupaa tulla, en ole ansainnut sitä. X:n sormet on mun haarovälissä. Lyön heti jalat yhteen. Samantien myös käskettiin, että jalat levälleen. X tajusi kuitenkin lopettaa ajoissa ja käski istumaan wc-pöntön päälle. Otin poskeen. Harjoiteltiin jälleen syväkurkkua. X tarttui tukasta kiinni ja mun piti avata suu, kieli ulos. Yökkäusrefleksi meinasi taas tulla. X käänti mut toisten päin, nojasin käsillä wc:n kantta vasten. Kuulin, kuinka kortsun paketti aukes ja kuinka X laitto sitä paikoilleen. Kädet otti lantioista kiinni, kun X alkoi panna mua takaapäin. Molempiin reikiin vuorotellen. Potkaisin välissä korkokengät jalasta. Teki mieli kiljua, mutta ei saanut. Vielä toimistossa olevat olisivat kuulleet. Joku käveli käytävällä kun me pantiin vessassa.

Henkilökohtaisesti en ole koskaan ollut suuri peppuseksin ystävä, mutta tällä kertaa se tuntu ihan helvetin hyvälle. Ruotuun palauttaminen ja muistutus siitä, että nyt tehdään niinku X käskee sai sen tuntumaan hyvältä. Vedin mekon helman alas, pesin kädet, vedin korkokengät takaisin jalkaan ja poistuimme toimistosta. Eikä kukaan nähnyt. X heitti mut kotiin. Takapuolessa oli nahkavyön jättämät jäljet ja iho oli hellänä, jotka sai mut ylpeäksi. Puhelimeen tuli viesti X:ltä. "Kaikki ok?" siinä luki. Olin kuulemma hyvin poissaoleva. Se on hölmö. Mä olin niin tyytyväinen elämääni sinä hetkellä, etten liiemmin saanut sanaani suusta. Tai ainakaan mitään fiksua. Ja jos joku masenti, niin se, ettei meillä ollut aikaa silloin enempää. ;)